perjantai 4. lokakuuta 2013

Lokakuinen perjantai-illan hämäryys

Mökkihöppänän ilta on tummunut. Puiden rungot ja oksat vielä heijastuvat hetken järven pintaan. Sitten puutkin  hukkuvat pimeyteen Olen kynttilähöppänä. Tänään olen sytytellyt keltaisia, punaisia, sinisiä ja valkoisia kynttillöitä. Kynttilän liekit lepattavat hiljalleen  tuulessa. Tiedättekös, että pimeys ja pienet valot  rauhoittaa. Ne koskettavat, lohduttavat, tuovat elämäään pientä pilkettä - hymyä suupieliin. Ukkokulta vaan  joskus ihmettelee, kun kuljen pitkin pihoja kynttilöineni. Kohta saunaan ja kiukaan alla palavan puiden heijastukseen. Olkoon kesä, syksy, talvi tai kevät, en kyllästy pehmeään kiukaan lämpöön. Välillä voi vilvoitella ja ihmetellä, onko taivaalle jo syttyneet tähdet - taivaan kynttilät. Toivon levollista perjantai-iltaa lokakuiseen illan hämäryyteen.  Nyt lähden kuuntelemaan huuhkajan huhuilua!








1 kommentti: