Tänään on taas ihan erilainen päivä. Lunta sataa hiljalleen kevyesti jo ennestään paksulle kinokselle täällä kaupungissakin. Eilen illalla tuli vieraita. Pienin vieraista on vienyt sydämeni mennessään ihan totaalisesti. Sanaan mummo suhtaudutaan joskus merkillisesti. Ihan kuin ikäntyminen pysähtyisi, jos ei olisi lapsenlapsia. Aika kuluu kuitenkin eteenpäin. Minulle sanat mummo ja ukki, ovat kaikkein arvokkaimmat tuntemani arvonimet.
Pienelle haluan antaa mummolamuistoja. Sellaisia kiireettömiä kesäpäiviä, jolloin valkoinen poutapilvi lipuu pitkin taivaankantta. Keltainen aurinko lämmittää ihanasti ihoa ja avojalat vievät kohti uimarantaa. Kiireetöntä yhdessäoloa. Sen kummemmin muistoja kuin aikaakaan ei voi ostaa. Tällä hetkellä aika tuntuu erityisen arvokkaalta elämässäni.
Pienelle haluan antaa mummolamuistoja. Sellaisia kiireettömiä kesäpäiviä, jolloin valkoinen poutapilvi lipuu pitkin taivaankantta. Keltainen aurinko lämmittää ihanasti ihoa ja avojalat vievät kohti uimarantaa. Kiireetöntä yhdessäoloa. Sen kummemmin muistoja kuin aikaakaan ei voi ostaa. Tällä hetkellä aika tuntuu erityisen arvokkaalta elämässäni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti